{"id":587,"date":"2020-01-20T13:20:35","date_gmt":"2020-01-20T11:20:35","guid":{"rendered":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/?post_type=glossary&#038;p=587"},"modified":"2020-01-28T11:08:43","modified_gmt":"2020-01-28T09:08:43","slug":"33","status":"publish","type":"glossary","link":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/L\u00e4hdeluettelo\/33\/","title":{"rendered":"[33]"},"content":{"rendered":"\n<p><sup>33<\/sup> Haraway ehdottaa  diffraktion k\u00e4sitett\u00e4 vertauskuvaksi, kun ajatellaan uudelleen  suhteisuuden geometria ja optiikka: \u201d[F]eministiteoreetikko Trinh  Minh-ha \u2026 etsi tapaa hahmottaa \u2019ero\u2019 \u2019kriittisen\u00e4 sis\u00e4isen\u00e4 erona\u2019 eik\u00e4  erityisin\u00e4 luokittelevina merkkein\u00e4, jotka pohjustavat eron  apartheidiksi. \u2026 Diffraktio ei tuota \u2019samaa\u2019 siirrettyn\u00e4, kuten  reflektio ja refraktio. Diffraktio on interferenssin, eik\u00e4 taitteen,  heijastuksen tai j\u00e4ljennyksen kartoitusta. Diffraktiokuvio ei kartoita  sit\u00e4, miss\u00e4 erot ilmenev\u00e4t, vaan pikemminkin miss\u00e4 erojen <em>vaikutukset<\/em>  ilmenev\u00e4t.\u201d (Haraway 1992, 300.) Haraway (1997) ylent\u00e4\u00e4 diffraktion  k\u00e4sitteen nelj\u00e4nneksi semiotiikan kategoriaksi. Olen innoittunut h\u00e4nen  ehdotuksistaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 rikasta ja kiehtovaa fysikaalista ilmi\u00f6t\u00e4  merkitsevien erojen ajattelemiseen ja kehittelen diffraktion k\u00e4sitett\u00e4  edelleen mutatoituneena kriittisen\u00e4 analyysity\u00f6kaluna (vaikkakaan en  nelj\u00e4nten\u00e4 semioottisena kategoriana) tulevassa kirjassani (Barad tulossa).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>33 Haraway ehdottaa diffraktion k\u00e4sitett\u00e4 vertauskuvaksi, kun ajatellaan uudelleen suhteisuuden geometria ja optiikka: \u201d[F]eministiteoreetikko Trinh [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"menu_order":0,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-587","glossary","type-glossary","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/587","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary"}],"about":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/glossary"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":827,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/587\/revisions\/827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}