{"id":625,"date":"2020-01-20T13:26:01","date_gmt":"2020-01-20T11:26:01","guid":{"rendered":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/?post_type=glossary&#038;p=625"},"modified":"2020-01-20T13:26:02","modified_gmt":"2020-01-20T11:26:02","slug":"51","status":"publish","type":"glossary","link":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/L\u00e4hdeluettelo\/51\/","title":{"rendered":"[51]"},"content":{"rendered":"\n<p><sup>51<\/sup> Konkreettinen  esimerkki voi olla avuksi. Kun valo kulkee kaksoisrakodiffraktiohilan  l\u00e4vitse ja muodostaa diffraktiokuvion, sen sanotaan k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n  aaltomaisesti. Mutta on my\u00f6s olemassa todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 valo  osoittaa hiukkasten ominaisuuksia, joita kutsutaan <em>fotoneiksi. <\/em>Jos  haluaisi testata t\u00e4t\u00e4 hypoteesia, diffraktioapparaattia voisi muokata  siten, ett\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, kumman raon l\u00e4vitse tietty fotoni kulkee  (koska hiukkaset kulkevat vain yhdest\u00e4 raosta kerrallaan). T\u00e4m\u00e4n kokeen  suorittamisen tulos on, ett\u00e4 diffraktiokuvio tuhoutuu! Klassisesti n\u00e4m\u00e4  kaksi tulosta yhdess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ristiriitaisilta \u2013 turhauttavilta  yrityksilt\u00e4 t\u00e4sment\u00e4\u00e4 valon todellinen ontologinen luonne. Bohr  ratkaisee t\u00e4m\u00e4n aalto-hiukkasdualismin paradoksin seuraavalla tavalla:  objektiivinen referentti ei ole mik\u00e4\u00e4n abstrakti, itsen\u00e4isesti olemassa  oleva olio, vaan valo ilmi\u00f6n\u00e4 yhteisesti muotoutumassa v\u00e4lineist\u00f6n  kanssa. Ensimm\u00e4inen v\u00e4lineist\u00f6 antaa tietyn merkityksen k\u00e4sitteelle  \u201daalto\u201d, kun taas toinen tarjoaa tietyn merkityksen k\u00e4sitteelle  \u201dhiukkanen\u201d. K\u00e4sitteet \u201daalto\u201d ja \u201dhiukkanen\u201d eiv\u00e4t viittaa olion  luontaisiin ominaisuuksiin, jotka edelt\u00e4v\u00e4t sen yhteismuotoutumista. <em>Ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n sellaisia itsen\u00e4isesti olemassa olevia objekteja, joilla on luontaisia ominaisuuksia. <\/em>Nuo  kaksi erilaista v\u00e4lineist\u00f6\u00e4 saavat aikaan erilaiset leikkaukset, toisin  sanoen luovat erilaiset erottelut, jotka erottavat \u201dmitatun objektin\u201d  \u201dmittaavasta instrumentista\u201d. Toisin sanoen ne eroavat toisistaan  tavassa, jolla ne paikallisesti ratkaisevat luontaisen ontologisen  m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. Ei ole olemassa ristiriitaa, sill\u00e4 nuo kaksi eri  tulosta m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t kahdesta eri yhteismuotoutumisesta. Lis\u00e4\u00e4  yksityiskohtia, katso Barad 1996, Barad 2007.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>51 Konkreettinen esimerkki voi olla avuksi. Kun valo kulkee kaksoisrakodiffraktiohilan l\u00e4vitse ja muodostaa diffraktiokuvion, sen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"menu_order":0,"template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-625","glossary","type-glossary","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/625","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary"}],"about":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/glossary"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":626,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/625\/revisions\/626"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/performanssifilosofiaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}