{"id":111,"date":"2017-04-24T13:19:51","date_gmt":"2017-04-24T10:19:51","guid":{"rendered":"http:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/?p=111"},"modified":"2017-07-15T12:49:55","modified_gmt":"2017-07-15T09:49:55","slug":"tanssitaiteen-laitoksen-12-ensimmaista-vuotta-1983-1995","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/tanssitaiteen-laitoksen-12-ensimmaista-vuotta-1983-1995\/","title":{"rendered":"<em>I OSA<\/em> Tanssitaiteen laitoksen 12 ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta (1983\u20131995)"},"content":{"rendered":"<p>Kirjan ensimm&auml;isess&auml; osassa kirjoitukseni pohjautuu muisteluuni, muistiinpanoihini, esitelmiini ja kirjoittamiini artikkeleihin sek&auml; kirjallisuuteen. Olen k&auml;ytt&auml;nyt apunani my&ouml;s tanssitaiteen laitoksen arkistoa ja Teatterimuseoon siirtyneit&auml; lehtikritiikkej&auml;. Puhun sill&auml; kielell&auml;, mill&auml; tanssista silloin puhuttiin ja kirjoitettiin. 1980-luvulla tanssikirjoitukset k&auml;sitteliv&auml;t l&auml;hinn&auml; tanssin historiaa, tanssin asemaa yhteiskunnassa ja koulutusta. Tosin postmodernismin ja uuden tanssin tulo Suomeen monipuolisti tanssikeskustelua. Pyrin kuvaamaan tapahtumia sellaisina kuin ne silloin koin reflektoiden my&ouml;hemp&auml;&auml;n ajatteluuni. Teksti ei ole syntynyt pelk&auml;st&auml;&auml;n oman ajatteluni pohjalta, vaan siihen ovat vaikuttaneet sek&auml; tanssitaiteen laitoksen silloinen henkil&ouml;kunta ett&auml; kirjoitukset, joita olen aiheesta vuosien varrella jonkin verran sattumanvaraisesti ker&auml;nnyt. Kirjoituksia ei ole paljon, mutta sit&auml;kin enemm&auml;n on lehtikritiikkej&auml;, jotka kohdistuvat esityksiin ja laitoksen toimintaan yleens&auml;. Muiden kirjoitusten v&auml;hyyden vuoksi k&auml;yt&auml;n n&auml;it&auml; kritiikkej&auml; runsaasti, vaikka en haluaisi antaa niin suurta merkityst&auml; kriitikoille. Ne kuitenkin valottavat hyvin sit&auml;, mitk&auml; asiat olivat toimittajien n&auml;k&ouml;kulmasta kiinnostavia milloinkin. T&auml;ll&ouml;in roolini muuttuu muistelijasta kritiikkien esittelij&auml;ksi. Joudun turvautumaan esityskritiikkeihin my&ouml;s siksi, ett&auml; en ole kirjoittanut esityksist&auml; tai pit&auml;nyt niist&auml; p&auml;iv&auml;kirjoja, joihin voisin tukeutua.<\/p>\n<p>En pyri kattavaan historiantutkimukseen enk&auml; antamaan t&auml;ydellist&auml; kuvaa siit&auml;, mit&auml; milloinkin tapahtui. Kirjoitukseni tarkoitus ei ole my&ouml;sk&auml;&auml;n etsi&auml; totuuksia siit&auml;, mit&auml; tapahtui, vaan tuoda esiin muistoja, kokemuksia ja v&auml;l&auml;hdyksi&auml; tapahtumista. Tanssitaiteen laitokseen liittyvi&auml; kirkkaita muistoja ja tarinoita on mieless&auml;ni h&auml;mm&auml;stytt&auml;v&auml;n paljon. Niiden kaikkien totuudenmukaisuudesta en ole varma. Saarenheimon mielest&auml; moderni muistintutkimus katsoo muistikuvien olevan enimm&auml;kseen hybridej&auml;, joissa sekoittuvat toisiinsa yksil&ouml;lliset tapahtumamuistot, mielikuvitus ja kollektiiviset tarinat. Aivot eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tee eroa sen v&auml;lill&auml;, mik&auml; on per&auml;isin muistajan omista kokemuksista, mik&auml; jostain h&auml;nen kuulemastaan tai lukemastaan ja vaikkapa h&auml;nen n&auml;kemist&auml;&auml;n unista. (<span class=\"glossaryLink cmtt_lahde\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Saarenheimo, Marja. 2012. &amp;lt;em&amp;gt;Muistamisen vimma&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tampere: Vastapaino.&lt;\/div&gt;\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Saarenheimo 2012<\/span>, 140.)<\/p>\n<p>T&auml;st&auml; johtuu, ett&auml; menneisyys on altis muuttumaan ja mukautumaan nykyhetken vaatimuksiin. Siksi historia ei voi tulla milloinkaan valmiiksi. (<span class=\"glossaryLink cmtt_lahde\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Saarenheimo, Marja. 2012. &amp;lt;em&amp;gt;Muistamisen vimma&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tampere: Vastapaino.&lt;\/div&gt;\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Saarenheimo 2012<\/span>, 140.) Muistojeni ja kokemusteni kirkkaus saattaa johtua my&ouml;s siit&auml;, ett&auml; laitoksen alkuvaiheissa tapahtumiin liittyi suuria tunteita. Saarenheimo v&auml;itt&auml;&auml;kin, ett&auml; tunteilla on valtavan voimakas vaikutus muistamiseen. H&auml;nen mielest&auml;&auml;n emotionaalisesti merkitykselliset tilanteet ja tapahtumat muistetaan yleens&auml; el&auml;v&auml;mmin ja yksityiskohtaisemmin kuin neutraalit ja tavanomaiset. H&auml;nen mielest&auml;&auml;n ilmi&ouml;ille on olemassa neurobiologinen selitys. Tunneper&auml;isesti latautuneissa tilanteissa, olivatpa ne my&ouml;nteisi&auml; tai kielteisi&auml;, elimist&ouml; tuottaa hormoneja, joiden vaikutuksesta muistot ik&auml;&auml;n kuin kiinnittyv&auml;t tiukemmin mieleen. (<span class=\"glossaryLink cmtt_lahde\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Saarenheimo, Marja. 2012. &amp;lt;em&amp;gt;Muistamisen vimma&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tampere: Vastapaino.&lt;\/div&gt;\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Saarenheimo 2012<\/span>, 154.)<\/p>\n<p>Rajaan tarkasteluni vuosien 1983 ja 1995 v&auml;lille useastakin syyst&auml;. Ty&ouml;skentelin n&auml;in&auml; vuosina tanssitaiteen laitoksen johtajana 1983&ndash;93, tanssitaiteen lehtorina 1983&ndash;88 ja professorina 1988&ndash;95. Laitoksen johtajuuden p&auml;&auml;timme laittaa kiertoon kahden vuoden annoksina vuonna 1993, jolloin laitoksen johtajaksi valittiin Tarja Rinne. Professuurikauteni p&auml;&auml;tytty&auml; laitokselle nimitettiin kaksi uutta professoria: Arja Raatikainen nykytanssin tanssijanty&ouml;n professoriksi ja Marjo Kuusela koreografian professoriksi. Vuonna 1996 siirryin tanssi- ja teatteripedagogiikan laitokselle, eik&auml; minulla ollut en&auml;&auml; mahdollisuutta seurata tanssitaiteen laitoksen toimintaa sis&auml;lt&auml;p&auml;in. Rajaus vuoteen 1995 sopii my&ouml;s siksi, ett&auml; silloin opinnot muuttuivat kaksiportaisiksi ja koulutuksen rakenne muuttui. Samalla tanssinopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelleet siirtyiv&auml;t vastaperustetulle tanssi- ja teatteripedagogiikan laitokselle. Toki vuoden 1995 j&auml;lkeisill&auml; tapahtumilla on ollut suuri merkitys tanssitaiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen kehitykselle ja vuorovaikutukselle. Sivuan t&auml;t&auml; kehityst&auml; ja vuorovaikutusta kirjan toisessa osassa tanssi- ja teatteripedagogiikan ja osassa kolme esitt&auml;vien taiteiden tutkimuksen n&auml;k&ouml;kulmasta. N&auml;m&auml; osat sis&auml;lt&auml;v&auml;t kutsuttujen kirjoittajien esseit&auml; ja artikkeleja.<\/p>\n<p>Koottuani faktoja ja kirjoitettuani muistoja tanssitaiteen laitoksen alkuvaiheista annoin ne kommentoitavaksi laitoksen silloisille opiskelijoille ja opettajille. Pyysin heit&auml; my&ouml;s kirjoittamaan omia tarinoitaan. Mukaan silloisista opiskelijoista lupautuivat Susanna Nurminen, Hanna Pajala-Assefa, Jyri Pulkkinen, Arja Raatikainen, Mammu Rankanen ja Katri Soini. Opettajista l&auml;hti mukaan kirjoitustalkoisiin Briitta J&auml;rvinen, Soile Lahdenper&auml;, Tarja Rinne ja Tiina Suhonen. He lis&auml;siv&auml;t kirjoituksiini omia tarinoitaan muistinsa tai muistiinpanojensa pohjalta ja l&auml;hettiv&auml;t niit&auml; minulle s&auml;hk&ouml;postilla. He antoivat tarinansa k&auml;ytt&ouml;&ouml;ni omilla nimill&auml;&auml;n. Kopioin heid&auml;n tarinansa siin&auml; muodossa kuin sain ne heilt&auml; ja tein pieni&auml; lyhennyksi&auml;. T&auml;m&auml;n j&auml;lkeen l&auml;hetin ne heille luettavaksi ja sain luvan julkaista ne. Pid&auml;n arvokkaana, ett&auml; heid&auml;n &auml;&auml;nens&auml; tulee esiin heid&auml;n kirjoituksissaan. Heid&auml;n tarinansa erottuvat tekstiss&auml; sisennettyin&auml; ja kursiivilla kirjoitettuina. Donald Sch&ouml;n toteaa: &rdquo;Kukin tarina v&auml;litt&auml;&auml; hyvin erilaisen n&auml;kemyksen todellisuudesta ja edustaa erityist&auml; tapaa n&auml;hd&auml; tilanne &ndash; &ndash; kukin tarina valikoi ja nime&auml;&auml; tilanteesta erilaiset piirteet ja suhteet &ndash; &ndash; &rdquo; (<span class=\"glossaryLink cmtt_lahde\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Sch&ouml;n, Donald. 1993. &rdquo;Generative metaphor: A perspective on problem-setting in social policy.&rdquo; Teoksessa Andrew Ortony (toim.). M&amp;lt;i&amp;gt;etaphor and Thought&amp;lt;\/i&amp;gt;. Cambridge: Cambridge University Press, 137&ndash;163.&lt;\/div&gt;\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Sch&ouml;n 1993<\/span>, 264). Olen Saarenheimon (2012, 30) kanssa samaa mielt&auml; siit&auml;, ett&auml; &rdquo;jos muisti on tulkintaa tai tarinan rakentamista mist&auml; voi tiet&auml;&auml;, ett&auml; yksi tulkinta tai tarina on osuvampi kuin toinen? Ihminen muistaa joka tapauksessa vain suppean valikoiman kaikesta siit&auml;, mit&auml; on el&auml;m&auml;ss&auml;&auml;n kokenut, tehnyt ja ajatellut&rdquo;. Silti olen taipuvainen uskomaan, ett&auml; jokainen muistaa itselleen merkityksellisi&auml; asioita ja tapahtumia, joita haluan l&ouml;yt&auml;&auml; ja tuoda esiin.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa kirjoitukseni pohjautuu muisteluuni, muistiinpanoihini, esitelmiini ja kirjoittamiini artikkeleihin sek\u00e4 kirjallisuuteen. Olen k\u00e4ytt\u00e4nyt apunani my\u00f6s tanssitaiteen laitoksen arkistoa ja Teatterimuseoon siirtyneit\u00e4 lehtikritiikkej\u00e4. Puhun sill\u00e4 kielell\u00e4, mill\u00e4 tanssista silloin puhuttiin ja kirjoitettiin. 1980-luvulla tanssikirjoitukset k\u00e4sitteliv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 tanssin historiaa, tanssin asemaa yhteiskunnassa ja koulutusta. Tosin postmodernismin ja uuden tanssin tulo Suomeen monipuolisti tanssikeskustelua. Pyrin kuvaamaan [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111"}],"collection":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1011,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/1011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}