{"id":113,"date":"2017-04-24T14:20:15","date_gmt":"2017-04-24T11:20:15","guid":{"rendered":"http:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/?p=113"},"modified":"2026-01-23T12:05:20","modified_gmt":"2026-01-23T10:05:20","slug":"saatteeksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/saatteeksi\/","title":{"rendered":"Saatteeksi"},"content":{"rendered":"<p>Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa on ollut kolme laitosta, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti tanssitaiteen, tanssi- ja teatteripedagogiikan sek&auml; esitt&auml;vien taiteiden tutkimuksen kehitt&auml;miseen maassamme: tanssitaiteen laitos, tanssija teatteripedagogiikan laitos sek&auml; Esitt&auml;vien taiteiden tutkimuskeskus. Tanssitaiteen laitos t&auml;ytti 30 vuotta vuonna 2013 ja siirtyi silloin samoin kuin koko Teatterikorkeakoulu osaksi vasta perustettua Taideyliopistoa. Taideyliopistossa laitosrakenne h&auml;visi ja tilalle tulivat koulutus- ja maisteriohjelmat. T&auml;n&auml; vuonna (2016) tanssi- ja teatteripedagogiikan maisteriohjelmat t&auml;ytt&auml;v&auml;t 20 vuotta, ja ensi vuonna ryhm&auml;n kuopus Esitt&auml;vien taiteiden tutkimuskeskus saavuttaa 10 vuoden i&auml;n. On merkitt&auml;v&auml;&auml;, ett&auml; taiteellinen ty&ouml;, pedagogiikka ja tutkimus ovat saaneet kehitty&auml; samassa korkeakoulussa, toisin kuin monissa muiden maiden taideyliopistoissa.<\/p>\n\n\n\n<p>T&auml;m&auml;n kirjan tavoitteena on j&auml;sent&auml;&auml; ja pohtia yliopistollista tanssikoulutusta ja sen yhteytt&auml; tanssitaiteen, tanssi- ja teatteripedagogiikan sek&auml; esitt&auml;vien taiteiden tutkimuksen muotoutumiselle. Kirja tarkastelee n&auml;iden kolmen yksik&ouml;n vaiheita ja sit&auml;, mit&auml; niiden vuorovaikutuksessa on syntynyt. Se tuo esiin n&auml;kymi&auml; siit&auml;, mist&auml; ja miten t&auml;h&auml;n p&auml;iv&auml;&auml;n on tultu sek&auml; mink&auml;laisia n&auml;k&ouml;aloja avautuu tulevaisuuteen. Tavoitteeni on ollut koota pian jo h&auml;vi&auml;v&auml;&auml; kokemustietoa erityisesti ajalta, josta ei ole paljoakaan aineistoa internetiss&auml; eik&auml; kirjallisuudessa. Tavoitteeni on tuoda esiin erilaisia muistoja, kokemuksia ja v&auml;l&auml;hdyksi&auml; tapahtumista, ei niink&auml;&auml;n etsi&auml; totuuksia, toki mukana on my&ouml;s faktoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiinnostus kirjan kirjoittamiseen syntyi ty&ouml;kokemuksistani Teatterikorkeakoulussa niiden yli 30 vuoden ajalta, jolloin ty&ouml;skentelin erilaisissa opetusteht&auml;viss&auml;. Miettiess&auml;ni kirjan sis&auml;lt&ouml;&auml; ja rakennetta syntyi ajatus siit&auml;, ett&auml; en halua kertoa vain omista kokemuksistani tai tapahtumista, vaan halusin saada mukaan opettajia ja opiskelijoita, jotka ovat olleet mukana edell&auml; mainittujen yksik&ouml;iden kehityksess&auml; ja kehitt&auml;misty&ouml;ss&auml;. Kirjan ensimm&auml;inen osa pohjautuu omaan tekstiini ja kaksi j&auml;lkimm&auml;ist&auml; ovat syntyneet kutsuttujen kirjoittajien artikkeleiden ja esseiden pohjalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan ensimm&auml;isess&auml; osassa tarkastelen Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen tapahtumia ensimm&auml;isten 12 vuoden ajalta, jolloin ty&ouml;skentelin laitoksen johtajana, tanssitaiteen lehtorina ja tanssitaiteen professorina. Vuonna 1983 perustettu tanssitaiteen laitos tarjosi ensimm&auml;isen yliopistotasoisen (MA) tanssin koulutusohjelman Suomessa. Sen teht&auml;v&auml;n&auml; oli kouluttaa tanssijoita, koreografeja ja opettajia. Koulutus keskittyi moderniin tanssiin, my&ouml;hemmin nykytanssiin, joskin mukana oli my&ouml;s klassisen baletin opettajakoulutus. Koulutus alkoi varsin myrskyisiss&auml; olosuhteissa. Moni ihmetteli, miksi tanssitaiteen laitos oli Teatterikorkeakoulussa eik&auml; Sibelius-Akatemiassa tai miksi tanssilla ei ollut omaa korkeakoulua. Koulutus aiheutti kent&auml;ll&auml; paljon julkista keskustelua sek&auml; puolesta ett&auml; vastaan. Halusin lis&auml;t&auml; tekstiini muistojen moninaisuutta ja tapahtumien monikerroksisuutta, siksi kutsuin mukaan tanssitaiteen laitoksen silloisia opettajia ja opiskelijoita sek&auml; kommentoimaan kirjoitustani ett&auml; kertomaan omia kertomuksiaan muistojensa ja tekstini innoittamina.<span class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Ote kutsusta: Voit kirjoittaa oman intuitiosi ja muistelujesi innoittamana kokemuksistasi tai ty&ouml;suunnitelmassa esittelemieni teemojen pohjalta. Tapahtumia voit kuvata hyvinkin henkil&ouml;kohtaisten kokemusten ja muistojen avulla.&lt;\/div&gt;\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(1)<\/span> Mukaan silloisista opiskelijoista lupautuivat Susanna Nurminen, Hanna Pajala-Assefa, Jyri Pulkkinen, Arja Raatikainen, Mammu Rankanen ja Katri Soini. Opettajista l&auml;htiv&auml;t mukaan Briitta J&auml;rvinen, Soile Lahdenper&auml;, Tarja Rinne ja Tiina Suhonen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan toisen osan esseet ja artikkelit k&auml;sittelev&auml;t tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksen synty&auml; ja sen matkaa kohti itsen&auml;isi&auml; maisteriohjelmia. Lis&auml;ksi ne kertovat kehollisuudesta, dialogisuudesta ja kohtaamisista sek&auml; pohtivat esityst&auml; pedagogisena tapahtumana ja taitelijan ja opettajan ty&ouml;n kietoutumisia. Tanssitaiteen laitoksen tanssinopettajan suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelmat olivat luoneet pohjaa tanssi- ja teatteripedagogiikan koulutuksen k&auml;ynnist&auml;miselle vuonna 1996. Samana vuonna siirryin vastaperustetun laitoksen johtajaksi. Laitos tarjosi hedelm&auml;llisen vuorovaikutuksen kahden eri taidemuodon, tanssin ja teatterin, sek&auml; n&auml;iden pedagogisten l&auml;hestymistapojen v&auml;lille. Alun vastustuksen j&auml;lkeen pedagogiikan laitos alkoi saada arvostusta ei vain Teatterikorkeakoulussa vaan my&ouml;s kansainv&auml;lisesti, eik&auml; pelk&auml;st&auml;&auml;n pedagogiikan kehitt&auml;misen vuoksi vaan my&ouml;s tutkimustoiminnan ansiosta. Avoimella kutsulla <span class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Ote kutsusta: Voit tarkastella aihetta silt&auml; pohjalta, mit&auml; Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen, tanssija teatteripedagogiikan ja\/tai tohtorikoulutus\/tutkimusty&ouml; on sinulle tai jopa koko alalle merkinnyt. Voit kirjoittaa oman intuitiosi ja muistelujesi innoittamana kokemuksistasi tai ty&ouml;suunnitelmassa esittelemieni teemojen pohjalta.&lt;\/div&gt;\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(2)<\/span> mukaan l&auml;htiv&auml;t Pirkko Ahjo, Mikko Bredenberg, Tanja Eloranta, Virpi Juntti, Katja K&ouml;ng&auml;s yhdess&auml; Ulla Kohon kanssa, Maria Nurmela, Riku Saastamoinen yhdess&auml; Irene Kajon kanssa, Hanna Pohjola, Marja-Sisko Pohjola, Ville Sandqvist, ja Seppo V&auml;linen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan kolmas osa muodostuu niin ik&auml;&auml;n kutsuttujen kirjoittajien kirjoituksista, jotka k&auml;sittelev&auml;t tutkimusta ja jatkokoulutusta Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, mutta my&ouml;s kunkin omaa henkil&ouml;kohtaista matkaa tutkijaksi ja tutkimuksen tekij&auml;ksi. Kun Teatterikorkeakoulun ensimm&auml;iset jatko-opiskelijat valittiin vuonna 1988, oli opetus- ja ohjaustarjonta niukkaa osittain siksi, ett&auml; niihin ei ollut taloudellisia eik&auml; henkil&ouml;resursseja, osittain siksi, ett&auml; vallalla oli ajatus tutkijasta, joka saa v&auml;it&ouml;sty&ouml;ns&auml; itsen&auml;isesti p&auml;&auml;t&ouml;kseen. Teatterikorkeakoulun taiteellinen tutkimus n&auml;ytt&auml;ytyy t&auml;n&auml;&auml;n aivan erilaisessa valossa. Vuonna 2007 perustettu Esitt&auml;vien taiteiden tutkimuskeskus vastaa mittavasta koulutustarjonnasta tohtoriopiskelijoille sek&auml; suuntaa Teatterikorkeakoulun vahvaa ja kansainv&auml;list&auml; taiteellista tutkimusta, johtajanaan taiteellisen tutkimuksen professori Leena Rouhiainen. Tutkimuskeskus ei suinkaan syntynyt tyhj&auml;st&auml;, vaan sit&auml; edelsi taiteen tutkimuksen professorin Pentti Paavolaisen vuonna 1993 aloittama ty&ouml; jatkotutkintojen kehitt&auml;j&auml;n&auml;. Jatkotutkintojen ja tutkimuksen kehitykseen vaikutti my&ouml;s vuonna 2000 perustettu jatkokoulutusjohtoryhm&auml;, jonka puheenjohtajana Paavolainen toimi. J&auml;senin&auml; olivat vastavalmistuneet Teatterikorkeakoulun ensimm&auml;iset tohtorit Annette Arlander ja min&auml;, Soili H&auml;m&auml;l&auml;inen.<\/p>\n\n\n\n<p>Esitt&auml;vien taiteiden tutkimuskeskus ker&auml;si yhteen eri laitoksilla toteutetun jatkokoulutuksen. Esa Kirkkopelto aloitti keskuksen taiteellisen tutkimuksen professorina, mist&auml; taiteellisen tutkimuksen kehitys sai voimakkaan sys&auml;yksen. Vuonna 2009 siirryin tutkimuskeskukseen, jonka johtajana ja professorina toimin el&auml;kkeelle siirtymiseeni asti vuonna 2012. Kolmanteen, tutkimusta k&auml;sittelev&auml;&auml;n osaan2 lupautuivat kirjoittajiksi Eeva Anttila, Annette Arlander, Mari Martin, Satu Olkkonen, Leena Rouhiainen, Isto Turpeinen ja Anita Valkeem&auml;ki. Kirjoituksissaan he tuovat esiin hyvinkin erilaisia kokemuksia ty&ouml;skentelyst&auml;&auml;n tutkimuksen alkuajoista t&auml;h&auml;n p&auml;iv&auml;&auml;n.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjaa ei olisi syntynyt ilman ulkopuolista apua. Suuret kiitokset kaikille kirjoittajille teksteist&auml;nne, kommenteistanne sek&auml; osoittamastanne kiinnostuksesta ty&ouml;t&auml;ni kohtaan. Kiitokset Teija L&ouml;yt&ouml;selle, joka her&auml;tti ajatuksen kirjan kirjoittamisesta ja kulki mukana matkalla. Kiitokset my&ouml;s kaikille niille, jotka ovat auttaneet palasien kokoamisessa. Kiit&auml;n Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esitt&auml;vien taiteiden tutkimuskeskusta ja julkaisutoimikuntaa saamastani tuesta. Lis&auml;ksi kiit&auml;n Suomen Kulttuurirahastoa Eminentia-apurahasta, joka innosti ja velvoitti saamaan ty&ouml;ni p&auml;&auml;t&ouml;kseen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large tall\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"457\" height=\"660\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/36.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-813\" srcset=\"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/36.jpg 457w, https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/36-208x300.jpg 208w\" sizes=\"auto, (max-width: 457px) 100vw, 457px\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Amazonas. Koreografia Alpo Aaltokoski. Tanssija Hanna Saloheimo (Brotherus). Ensi-ilta Liikkuva jalanj&auml;lki -festivaalissa 11.11.1993. Kuva Susanna Skants.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Viitteet<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>1)<\/strong>&nbsp;Ote kutsusta: Voit kirjoittaa oman intuitiosi ja muistelujesi innoittamana kokemuksistasi tai ty&ouml;suunnitelmassa esittelemieni teemojen pohjalta. Tapahtumia voit kuvata hyvinkin henkil&ouml;kohtaisten kokemusten ja muistojen avulla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>2)<\/strong>&nbsp;Ote kutsusta: Voit tarkastella aihetta silt&auml; pohjalta, mit&auml; Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen, tanssija teatteripedagogiikan ja\/tai tohtorikoulutus\/tutkimusty&ouml; on sinulle tai jopa koko alalle merkinnyt. Voit kirjoittaa oman intuitiosi ja muistelujesi innoittamana kokemuksistasi tai ty&ouml;suunnitelmassa esittelemieni teemojen pohjalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa on ollut kolme laitosta, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti tanssitaiteen, tanssi- ja teatteripedagogiikan sek\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-113","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorised"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1264,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions\/1264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}