{"id":87,"date":"2017-04-23T13:07:31","date_gmt":"2017-04-23T10:07:31","guid":{"rendered":"http:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/?p=87"},"modified":"2026-01-23T15:25:49","modified_gmt":"2026-01-23T13:25:49","slug":"tanssitaiteen-laitos-taiteen-pedagogiikan-ja-tutkimuksen-kasvualustana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/tanssitaiteen-laitos-taiteen-pedagogiikan-ja-tutkimuksen-kasvualustana\/","title":{"rendered":"Tanssitaiteen laitos taiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen kasvualustana"},"content":{"rendered":"

Tanssitaiteen laitoksen perustaminen ja erityisesti sen perustaminen Teatterikorkeakouluun antoi todellisen sysäyksen nykytanssin, pedagogiikan ja tutkimuksen kehitykselle. Siellä opiskelleet tanssijat, koreografit, tanssinopettajat ja tutkijat ovat olleet tanssin kehityksen keskeisiä vaikuttajia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tanssitaiteen laitos oli ensimmäisten 12 vuoden aikana luonut uuden tanssijasukupolven. Valmistuneita tanssijoita pidettiin yksilöllisinä ja ilmaisuvoimaisina taiteilijoina. Tämä ilmaisuvoimaisuus herätti muidenkin taiteiden mielenkiinnon tanssia kohtaan. Useat taiteilijat ja taidelaitokset halusivat tehdä yhteistyötä valmistuneiden tanssitaiteilijoiden kanssa. He vahvistivat tanssitaiteen asemaa osana muuta taidekenttää. He olivat mukana luomassa uudenlaista tanssikulttuuria myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle esiintymällä erilaisilla festivaaleilla ja tanssitapahtumissa sekä järjestämällä kiertueita ja erityisesti toimimalla tanssijoina, koreografeina ja opettajina eri puolilla Suomea. Tämä kaikki luonnollisesti näkyi valmistuneiden tanssitaiteilijoiden, koreografien ja pedagogien ammatti-identiteetin kirkastumisena. He saattoivat arvostaa työtään, olla jopa siitä ylpeitä. Tiina Suhonen Lampisen haastattelussa korosti erityisesti tanssijan ammattilaisuuden merkitystä.<\/p>\n\n\n\n

\n

Tanssitaiteen laitos on vaikuttanut nimenomaan nykytanssin tanssijan ammattilaisuuteen. On olemassa ammattitanssijoita, eikä vain opettajia, jotka silloin tällöin tanssivat. Ammattikuvaa ja opetusta yksityiskouluissa on toki ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta nyt on korkeakoulutasoinen laitos, jossa tanssijoita koulutetaan ammattilaisiksi.<\/p>\n(Lampinen 1993<\/span>.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Myös Katarina McAlester kuvaa tanssin korkeakoulutuksen merkitystä:<\/p>\n\n\n\n

\n

Tanssitaiteen laitoksen ansiota on ainakin se, että tanssi on noussut analyyttisemmälle tasolle eikä siis ole enää niin altista tendensseille ja guruille. Vallalla on tanssillinen moniarvoisuus. Koulutus on lisännyt kykyä purkaa tanssia ja vähentää sen ympärillä leijuvaa mystifiointia.<\/p>\n(Vänttinen 1998<\/span>, 59.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Tanssitaiteen laitokselta valmistuneet ja laitoksen opettajat olivat aktiivisia myös siinä, että laki taiteen perusopetuksen järjestämisestä tuli voimaan 1998 ja tanssin perusopetusta alettiin antaa tanssiopistoissa, musiikkiopistoissa ja sekä yksityisissä että kunnallisissa tanssikouluissa. Tanssi pääsi myös peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin. Tällä oli vahva vaikutus tanssinopetuksen määrälliseen ja laadulliseen kasvuun.<\/p>\n\n\n\n

Tanssin opetuksen tason noususta eri koulutusasteilla seurasi se, että tanssitaiteen laitokselle pyrkivien valmiudet paranivat. Tästä taas oli seurauksena taidoiltaan homogeenisempi opiskelijaryhmä, joka vaikutti opetuksen ja taiteellisen työskentelyn tavoitteisiin ja tasoon. Tanssitaiteen laitoksen 12 ensimmäistä vuotta loivat myös tukevan pohjan laitoksen edelleen kehittämiselle. Laitoksen henkilökunnalle oli syntynyt kokemusta opetuksen ja taiteellisen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tietyt traditiot ja hyväksi koetut käytännöt helpottivat opetuksen kehittämistä edelleen ja uusien mahdollisuuksien löytämistä. Opetusministeriö nimitti tanssitaiteen laitoksen taiteellisen toiminnan huippuyksiköksi vuosiksi 1997–1998, mikä lisäsi laitoksen arvostusta ja toi laitokselle lisäresursseja.<\/p>\n\n\n\n

Tanssitaiteen laitos loi pohjan myös tanssi- ja teatteripedagogiikan koulutuksen käynnistämiselle 1996, jolloin tanssinopettajakoulutus siirtyi vastaperustetulle laitokselle. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos saattoi kehittää opetustaan tanssitaiteen laitoksen luomien käytäntöjen pohjalta. Tanssitaiteen laitos oli ottanut myös pieniä ensiaskeleita jatkotutkintojen alueella, jotka tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksessa pääsivät kukoistukseen. Kun jatko-opinnot myöhemmin siirtyivät Esittävien taiteiden tutkimuskeskukseen, oli tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella tehty työ merkittävä voimavara keskukselle. Tanssitaiteen laitos oli ruukku, josta lähti kasvamaan versoja. Versot levisivät ja kasvoivat ja synnyttivät uusia versoja. Yhdestä versosta kasvoi tanssija teatteripedagogiikan laitos, josta taas kasvoi uusia versoja, joista yksi tarjosi tukea esittävien taiteiden tutkimuksen kehitykselle. Kaikki versot ovat ruokkineet toisiaan ja edesauttaneet toistensa kehitystä voimistuttaen kunkin toimintaa erikseen ja yhdessä. Kirjan kaksi seuraavaa osaa valottavat, miten tanssitaiteen laitoksen luoma kasvualusta edisti tanssitaidetta, tanssi- ja teatteripedagogiikkaa sekä esittävien taiteiden tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Sinne missä Sataa. Korografia Hanna Saloheimo (Brotherus). Tanssijat Minna Kokkonen, Antti Ikonen,
Tuomo Lassila ja Max Savikangas. Ensi-Ilta tulli- ja pakkahuoneella 29.10.1994. Kuva Pekka Mustonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Teoskokonaisuus kahdeksan: Äidit ja ihmiset. Teksti ja esittäjä: Tuire Colliander. Ensi-ilta Teatterikorkeakoulun studiossa 1.10.2014. Kuva: Heikki Heinonen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanssitaiteen laitoksen perustaminen ja erityisesti sen perustaminen Teatterikorkeakouluun antoi todellisen sys\u00e4yksen nykytanssin, pedagogiikan ja tutkimuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-osa-i"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1319,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/1319"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssi-yliopistossa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}