Eeva Anttila<\/b> työskentelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tanssipedagogiikan professorina. Hänen väitöskirjansa vuodelta 2003 käsittelee dialogisuutta tanssipedagogiikassa. Sittemmin hänen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet muun muassa somaattiset menetelmät, kehollinen tieto ja kehollinen oppiminen. Hän toimii aktiivisesti tanssialan kansainvälisissä järjestöissä, taidekasvatuksen tutkimusjärjestöissä sekä tanssi- ja taidekasvatusalan julkaisujen toimituskunnissa. Hänen artikkeleitaan on julkaistu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja kokoomateoksissa.<\/p>\n
Kirsi Heimonen<\/b> on tanssija-tutkija. Hän on suorittanut Master of Arts -tutkinnon Lontoossa Laban Centre for Movement and Dancessa ja tanssitaiteen tohtorin tutkinnon Teatterikorkeakoulussa. Fenomenologisessa väitöstutkimuksessaan Sukellus liikkeeseen – liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen lähteenä<\/i> (2009) hän ehdottaa kirjoittamisen tapaa, jossa lihan tunto ja tanssiminen ovat läsnä tekstissä.<\/p>\n
Petri Hoppu<\/b> on tanssintutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalaansa ovat tanssiantropologian teoria ja metodologia, ruumiillisuuden ja liikkeen tutkimus sekä Suomen ja Karjalan kansanomaisten tanssien ja pohjoiseurooppalaisen tanssifolklorismin tutkimus. Hän on toimittanut yhdessä Karen Vedelin kanssa teoksen Nordic Dance Spaces. Practicing and Imagining a Region<\/i> (Ashgate 2014). Hän on Congress on Research in Dance (CORD) ‑järjestön hallituksen varapuheenjohtaja.<\/p>\n
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen yliopistonlehtori Hanna Järvinen<\/b> väitteli Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta vuonna 2003. Kirjansa Dancing Genius: The Stardom of Vaslav Nijinsky<\/i> (Palgrave Macmillan 2014) lisäksi hän on kirjoittanut tanssihistoriasta mm.
The Senses and Society-, Dance Research- ja Dance Research Journal <\/i>-lehdissä. Hän on toiminut Teatterintutkimuksen seuran puheenjohtajana, NOFOD:n tilintarkastajana ja on The Society of Dance History Scholars (SDHS) -järjestön taloudenhoitaja. Hän on myös mukana suomalaisen taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisun, Ruukun<\/i>, toimituskunnassa.<\/p>\n
Aino Kukkosen<\/b> väitöskirja Postmoderni liikkeessä – Tulkintoja 1980-luvun tanssista<\/i> (Helsingin yliopisto, 2014) käsittelee sitä, kuinka postmoderni oli läsnä tietyissä 1980-luvun suomalaisissa tanssiteoksissa. Kukkonen kirjoittanut useita artikkeleita suomalaisen tanssin historiasta ja toimittanut tanssijoiden ja näyttelijöiden muistelmia. Hän toimii myös teatteri- ja tanssikriitikkona.<\/p>\n
FT Anu Laukkanen<\/b> on toiminut tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa. Laukkasen sukupuolentutkimuksen väitöskirja Liikuttavat erot: Etnografisia kohtaamisia itämaisessa tanssissa<\/i> ilmestyi vuonna 2013.- Laukkanen on perehtynyt feministiseen metodologiaan ja erityisesti etnografiseen tutkimukseen sekä tunteiden ja affektien, kulttuurin ja hyvinvoinnin suhteiden ja kulttuurienvälisten esitysten kysymyksiin. Hänen uusin tutkimusprojektinsa käsittelee taiteen, kulttuurin ja työelämän suhteita.<\/p>\n
Kai Lehikoinen<\/b> on koulutukseltaan tanssipedagogi ja tutkija. Hän väitteli tohtoriksi Surreyn yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen aiheena oli sukupuolen tuottaminen ja esittäminen poikien tanssinopetuksessa Suomessa. 25 vuoden aikana Lehikoinen on toiminut tanssin kentällä esiintyjänä, koreografina, läänintaiteilijana, opettajana, tuottajana ja tutkijana. Nykyisin hän toimii esittävien taiteiden yliopistonlehtorina Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa Taide-yliopiston Teatterikorkeakoulussa.<\/p>\n
Tanssitaiteen tohtori, KM Teija Löytönen<\/b> työskentelee Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Suomen Akatemian rahoittamana akatemiatutkijana. Hänen kiinnostuksen kohteenaan ovat taidealojen yliopistokoulutus, käytäntö- ja taideperustainen tutkimus sekä kehollisuus ja yhteistoiminnallisuus kirjoittamisen ja tiedonluomisen muotona. Vuosina 2008–2010 hän toimi niin ikään Suomen Akatemian rahoittaman, tanssitaiteen alaan kuuluvan Liikkuva Mosaiikki ‑tutkimusprojektin vastuullisena tutkijana. Löytönen on julkaissut artikkeleita niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä ja toimitetuissa kokoelmajulkaisuissa. Hänen toimittamansa kirja Tulevan tuntumassa: Esseitä taidealojen yliopistopedagogiikasta<\/i> julkaistiin keväällä 2014 Aalto-yliopiston ARTS books ‑sarjassa. Tutkimustyönsä ohella Löytönen ohjaa väitöskirjan tekijöitä.<\/p>\n
Tanssitaiteen tohtori Leena Rouhiainen<\/b> työskentelee nykyisin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa taiteellisen tutkimuksen professorina. Myös nykytanssijana toimiva Rouhiainen on tarkastellut erityisesti fenomenologiseen viitekehykseen ja taiteelliseen tutkimukseen liittyvässä tutkimustyössään muun muassa freelancetanssitaitelijana olemista, somaattisia menetelmiä, ruumiillista oppimista ja kehopsykoterapiaa esityksen rakentamisen lähtökohtana. Hänen viimeisimpiä julkaisujaan ovat Susanne Ravnin kanssa yhdessä toimitettu Dance Spaces: Practices of Movement<\/i> (University Press of Southern Denmark, 2012) sekä Who Are You?<\/i> (Theatre Academy, -University of the Arts Helsinki, 2014).<\/p>\n
Mariana Siljamäki<\/b>, LitT, työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella yliopistonlehtorina. Hänen pääopetusalueenaan on tanssipedagogiikka. Vuonna 2013 valmistuneessa liikuntapedagogiikan väitöskirjatutkimuksessaan hän tarkasteli sitä, miten tanssi voidaan nähdä kulttuurikasvatuksena ja miten eri kulttuureista lähtöisin olevia tanssimuotoja opettamalla ja harrastamalla voidaan parhaimmillaan lisätä ymmärrystä itsestä ja muista. Siljamäki toimii tanssiteatteri Mami Watan koreografina ja ohjaajana. Ryhmän esitykset pohjautuvat erityisesti länsiafrikkalaiseen tanssi- ja musiikkiperinteeseen, joihin yhdistetään tanssin ja teatterin eri muotoja. Mami Wata työskentelee aktiivisesti eri aloja edustavien afrikkalaissyntyisten taiteilijoiden kanssa tavoitteenaan lisätä kulttuurisen moniarvoisuuden ymmärtämistä taiteen keinoin.<\/p>\n
FT Hanna Väätäinen<\/b> on tanssin ja musiikin tutkija, joka työskentelee Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Deleuzian Music Research. Väätäinen on kirjoittanut kaksi kirjaa, jotka ovat nimeltään Rumbasta rampaan: Vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolikilpatanssissa<\/i> (Åbo Akademis förlag, 2003) ja Liikkeessä pysymisen taika: Etnografisia kokeiluja -yhteisötanssiryhmässä<\/i> (Eetos, 2009).<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Eeva Anttila ty\u00f6skentelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tanssipedagogiikan professorina. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa vuodelta 2003 k\u00e4sittelee dialogisuutta tanssipedagogiikassa. Sittemmin h\u00e4nen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet muun muassa somaattiset menetelm\u00e4t, kehollinen tieto ja kehollinen oppiminen. H\u00e4n toimii aktiivisesti tanssialan kansainv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, taidekasvatuksen tutkimusj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 tanssi- ja taidekasvatusalan julkaisujen toimituskunnissa. H\u00e4nen artikkeleitaan on julkaistu useissa kotimaisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tieteellisiss\u00e4 julkaisuissa ja kokoomateoksissa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45"}],"collection":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=45"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":46,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/46"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nivel.teak.fi\/tanssiva-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}