Leena Rouhiainen Tanssijasta tohtoriksi ensimmäisessä aallossa: kokemuksia Teatterikorkeakoulun jatko-opinnoista
Tämä essee koostuu enimmäkseen muistinvaraisista anekdooteista vaiheistani tohtorikokelaana. Niistä kirjoittaessani tulen samalla kuvailleeksi Teatterikorkeakoulun jatko-opintoja viime vuosituhannen vaihteessa siten kuin ne minulle jatko-opiskelijana näyttäytyivät. Väitös- tai lisensiaatin tutkintoon johtava jatkokoulutus oli tuolloin vasta alkutiellään. Tohtorikoulutusohjelmasta ei oikeastaan voinut puhua, sillä jatkotutkinnon tekeminen seurasi vielä aiempaa itsenäiseksi asiantuntijaksi kasvamisen anglosaksista perinnettä. Kokelaat, joilla oli sopiva tausta [...]