Kaikkein pisimmälle ajatus on viety tekijän Kirjeissä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta vuodelta 1795 (Schiller 2013). Erityisesti Paul de Man on kritisoinut Schillerin teorian totalitaristisia piirteitä ja nähnyt niissä yhtymäkohtia viime vuosisadan totalitarismeihin (ks. de Man 2003). Schiller, kuten monet muut varhaisen romantiikan ja idealismin ajattelijat, sijoittuu historialliseen käännekohtaan, josta avautuu toisilleen vastakkaisia kehityskulkuja, joiden suhde osoittautuu myöhemmin kriittiseksi.