Alkusanat
Tässä julkaisussa kerrotaan tanssitoimijoista. Keskiössä ovat tekijät, jotka käyttävät monia eri nimikkeitä: tanssijat – tietenkin – mutta myös koreografit, tanssinopettajat, tutkijat, tuottajat, ääni- ja valosuunnittelijat, lavastajat, puvustajat ja yleisöyhteistyön hoitajat sekä tiedottajat. Mukana ovat myös erilaisten ryhmien ja instituutioiden johtajat ja koulujen rehtorit unohtamatta kriitikoita, toimittajia ja apurahajärjestelmän pyörittäjiä. Liittyypä tanssiin sellaisiakin ammattiryhmiä kuin hierojat ja tanssija-fysioterapeutit, jotka tuntevat ihmiskehon ja sen, miten se sopeutuu tai ei sopeudu erilaisiin tanssikäytänteisiin. Tärkeitä ovat myös erilaisten yhdistysten ja ammattiliittojen toimitsijat. He tuntevat yhteiskuntaa ja sen, miten tanssi siihen liittyy käytännön toimintana. Kirjaa varten olemme tavanneet ammattilaisia, jotka eivät toimi pelkästään tanssin alalla vaan ovat lisäksi jonkin muun taiteen tai minkä tahansa muun ammatin harjoittajia. Ymmärrämme ammattilaisiksi nekin toimijat, jotka ovat identiteetiltään tanssin ammattilaisia, vaikka eivät tietyllä hetkellä harjoittaisikaan ammattiaan. Kaikesta tästä monimuotoisuudesta etsimme tanssin hyvää, olemme tanssin hyvän jäljillä.
Maantieteellisesti tarkastelumme rajautuu Suomessa harjoitettuun tanssiin. Tämä ei tarkoita sokeutta sille, että tapaamamme ihmiset liikkuvat. Taiteenlajeina sekä tanssikulttuureina ja perinteinä tanssi on kuten muutkin kulttuurin ilmiöt: vaikka se elää paikallisesti, valtionrajoja se ei kunnioita. Monet tanssialalla kohtaamamme yhteiskunnalliset ilmiöt ovat luonteeltaan ylirajaisia. Tarkastelukohteena Suomi ei meille tarkoita vain suurimpia kaupunkeja, vaan olemme keränneet aineistoa laajalti ja liikuttaneet siinä puuhassa myös omaa kehoamme tekijöiden luo.
Historiallinen paikantaminen tuo lukijamme vuosiin 2017–2020. Siihen liittyen on hyvä heti mainita, että kirjoitamme kahteen suuntaan. Osa lukijoistamme on parhaillaan asemissa, joista edellä puhuimme. He saattavat etsiä kirjastamme ennen kaikkea itseään ja kollegojaan, omaa erityistä toimijuuttaan ja ajankohtaisiin kehityskulkuihin liittyviä toiveitaan ja huoliaan. Tiedostamme tämän.
Toisen osan lukijoistamme on tarkoitus löytyä myöhemmin. Tutkimusta, josta raportoimamme tiedot ovat peräisin, perusteltiin muiden seikkojen ohella sillä, että parhaillaan on meneillään murrosaika, joka muokkaa suomalaista tanssia ja sen edellytyksiä voimallisesti. Tähän liittyy kauan kaivatun Tanssin talon toteutuminen, mutta myös laajempi keskustelu tanss(e)ista, taiteesta ja kulttuurista sekä ne yhteiskunnalliset muutokset, jotka ravistelevat kulttuurialoilla toimivien ihmisten asemia työmarkkinoilla, työn tekemisen muotoja ja edellytyksiä, yleisöjä ja toiminnan rahoitusmuotoja. Moni tanssin alalla kysyy: mitä oikeastaan olemme tekemässä, miten se onnistuu, mikä siitä tekee arvokasta, ja keitä me oikeastaan olemme tätä tehdessämme? Hämmennyksen hetki on hyvä tallentaa aikakapseliin myöhempiä lukijoita varten. Löytääksemme tavan puhutella lukijoita, jotka kenties eivät ole tätä kirjoitettaessa vielä syntyneet, haemme mallia niistä vanhoista teksteistä, jotka ovat kyenneet meitä itseämme puhuttelemaan. Useimmiten niissä on pureuduttu perusasioihin. Tätä oppia seuraten tarjoilemme nyt lukijoillemme – niin aikalaisille kuin myöhemmillekin – perusasioihin pureutuvia havaintoja ja tulkintoja tanssin alalta, tästä ajasta.
Kirjoitussuunnan voi paikantaa myös yhteiskunnallisesti. Tämä ajatus tuo esiin vielä yhden tärkeän lukijalaadun: ne ihmiset, jotka eivät tunnista itseään tanssin tekijöiksi eivätkä tunne alan ilmiöitä ja käytänteitä, mutta saattavat olla kiinnostuneita kurkistamaan sisään, kun joku tarjoaa valaistun ikkunan. Jos tunnistat itsesi tästä ryhmästä, tervetuloa kirjan pariin. Yhteiskunnallinen kirjoitussuunta kertoo motiiveistamme. Pääasiallinen motiivimme on avata muiden alojen edustajille näkökulmia tanssiin työnä ja käytännön toimintana, kertoa rikkaasti ja konkreettisesti, miltä tanssi tuntuu, mitä se vaatii ja antaa. Sen kaltaista tietoa ei kokemuksemme mukaan ole paljonkaan saatavilla. Monitasoisella ymmärryksellä on kuitenkin suuri merkitys silloin kun esimerkiksi tehdään ammattialojen toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä. Tai kun saadaan kipinä tutustua lähemmin vaikkapa johonkin tanssin lukemattomista perinteistä kokeilijan, harrastajan tai ”yleisön” ominaisuudessa. Arvostus kasvaa tutustumisen myötä.
Yhteiskunnalliseen kirjoitussuuntaan liittyy avoin tavoitteemme toimintatutkijoina: poikkeamme tieteellisestä puolueettomuuden ihanteesta askelen verran osallistuvampaan suuntaan. Jaamme tanssitoimijoiden toistuvasti ja pitkäjänteisesti ilmaiseman pyrkimyksen parantaa toimintaedellytyksiään ja ammattialan yhteiskunnallista arvostusta sekä löytää uusia yleisöjä. Toimintatutkimus ei silti ole silkkaa edunvalvontaa. Tutkijoina otamme vastuun tulostemme totuudellisuudesta. Kohtelemme tutkimuksen osallistujia arvostavasti ja vastuullisesti ja pidämme silti kiinni kriittisyydestä.
Raportoinnissa huolehdimme lähdesuojasta ja keskitymme samalla niihin seikkoihin, jotka ovat aineistossamme kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Toisin sanoen saavutusten ja voittojen ohella täytyy voida puhua myös kipeistä asioista – usein juuri ne ovat kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua kiinnostavimpia. Tiedostamme tähän liittyvän vaikeuden, joka johtuu tanssialan toimijoiden suhteellisesta harvalukuisuudesta. Kun piirit ovat pienet, osallistujat tarvitsevat tavallistakin tehokkaampaa tietosuojaa. Tähän meillä on tarjota useita anonymiteettia suojaavia keinoja. Niistä tuonnempana.
Tärkein on mahdollista ottaa käyttöön heti: näkökulman suhteellistaminen. Ulkoapäin tarkasteltuina (yhteiskunnallisesti, ajallisesti) kipeät ongelmat eivät näytä aivan niin erityisiltä vaan ovat usein tuttuja muillakin aloilla. Tutkimuksen kohderyhmään eli tanssitoimijoihin lukeutuva tekijä voi kokea joutuvansa tai pääsevänsä yksilönä valokeilaan. Ulkopuolinen näkee kokonaisen alan, sen ponnistelut ja huolet, ja todennäköisesti kokee myötätuntoa, ainakin jos kertoja osaa työnsä. Toiminnan reunaehtojen realistisen kuvauksen on tarkoitus saada kontrastikseen – ainakin osalle lukijoista uusina oivalluksina – ne alan sisäiset hyvät (asiat), joiden puolesta tanssitaan ja joita tanssin kautta tuodaan maailmaan. Silloin olemme voittaneet lisää sydämiä tanssin puolelle, mikä oli tarkoitus.
Pyrkimyksemme on kirjoittaa lähteitä suojaten tavalla, josta välittyy rakastava (huolta kantava) ja ihailevan kiinnostunut suhtautumisemme tanssin toimijoihin. Toinen meistä on tutkijuutensa ohella pitkän uran tehnyt tanssin ammattilainen, toisella oli ennen tätä hanketta jokseenkin olematon kosketuspinta tanssiin. Myös jälkimmäiselle on nyt täysin selvää, että tanssi on korvaamaton osa ihmisyyttä ja hyvää elämää.
Kiitämme tutkimuksen rahoittajia Suomen Kulttuurirahastoa sekä Jane ja Aatos Erkon säätiötä. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita toimijoita, erityisesti fokus-ryhmien jäseniä eli Tanssilähettiläitä, f-ART Housen taiteilijoita ja Mun Tanssin talo -nuoria. Arvostamme erityisesti Tanssin talon henkilökunnan ja toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäen apua. Lisäksi kiitämme Itä-Suomen tanssin aluekeskusta tuesta ja mutkattomasta vastaanotosta työpajojen järjestämisessä. “Oma työ omiin käsiin” -työpajojen vetäjät löytyivät fokusryhmistä. He mahdollistivat lähes sadan osallistujan kokonaisuuden läpiviemisen. Kiitämme työnohjaaja Inkeri Rosiloa työpajojen valmistelusta. Päätösseminaari 2.3.2020 onnistui Teatterikorkeakoulun tuotanto- ja hallintopalvelujen selkeällä ja taitavalla työllä. Taiteellisen Enigma-osan kuvataiteilija-muusikko Antti Hämäläinen ja sirkustaiteilija Hanna Terävä antoivat taiteellisen ja kriittisen näkemyksensä työmme tueksi. Kiitokset kuuluvat myös tämän julkaisun esilukijoille Teija Löytöselle ja Laura Jänisniemelle sekä Nivel-sarjan julkaisutoimikunnalle ja sihteerille Michaela Brännille.