Lähteet

ADiE. 2019. Toimintasuositukset: Tanssitaiteen taiteellisen tohtorikoulutuksen edistäminen. Käännös Hanna Westerlund yhteistyössä Leena Rouhiaisen ja Kirsi Heimosen kanssa. Artistic Doctorates in Europe www.artisticdoctorates.com. https://d20l276f4e8gmb.cloudfront.net/wp-content/uploads/2019/08/05140831/ADiE-Recommendations-For-Action-Finnish.pdf. Viitattu: 18.5.2021.

Ahmed, S. 2010. The Promise of Happiness. Durham & London: Duke University Press.

Amabile, T.M. 1996. Creativity in context. Boulder, CO: Westview Press.

Anttila, E. 2018. ”Art Education Promotes the Development of The Child and Society.” Teoksessa: Michiel Matthes, Lea Pulkkinen, Christopher Clouder & Belinda Heys (toim.) Improving the Quality of Childhood in Europe, Vol. 7. Brussels, Belgium: Alliance for Childhood European Network Foundation, s. 61‒72.

Anttila, E. 2009. ”Mitä tanssija tietää? Kehollinen tieto ajattelun ja oppimisen perustana.” Aikuiskasvatus, 29 (2), 83‒94.

Anttila, E. 2003. A Dream Journey to the Unknown. Searching for Dialogue in Dance Education. Väitöskirja. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Acta Scenica 41. https://hdl.handle.net/10138/33789. Viitattu: 17.5.2021.

Appreciative Inquiry Commons. 2021. What is Appreciative Inquiry? Appreciative Inquiry Commons. Case Western Reserve University. https://appreciativeinquiry.champlain.edu/learn/appreciative-inquiry-introduction/. Viitattu: 20.1.2021.

Aromaa, J. 2020. ”Tanssin talo sai nimen – se on Form.” https://yle.fi/uutiset/3-11367319. Viitattu: 11.11.2020.

Berlant, L. 2011. Cruel Optimism. Durham: Duke University Press.

Berlant, L. 2007. “Cruel Optimism: On Marx, Loss And The Senses”. New Formations; Winter 2007/2008; 63; s. 33‒51.

Bourdieu, P. 1998. Practical Reason: On the Theory of Action. Stanford: Stanford University Press. (Alkut. Raisons pratiques: sur la theorie de l’action, 1994; Suom. Järjen käytännöllisyys: toiminnan teorian lähtökohtia 1998.)

Buber, M. 1923/1995. Minä ja Sinä. Helsinki: WSOY.

Bresler, L. 2011. ”Art as a great pedagogue: Vitality, engagement and dialogue.” Teoksessa: E. Anttila (toim.) The imprint of art: Paths and crossings of arts pedagogy. Helsinki: Theatre Academy Publication Series 4, s. 175‒178.

Byman, R. 2002. ”Voiko motivaatiota opettaa?” Teoksessa: Kansanen, P. ja Uusikylä, K. (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen uusia suuntia. Jyväskylä: Gummerus.

Certeau, M. de. 1984. The Practice of Everyday Life. Berkeley: University of California Press. (Alkut. L’invention du quotidien. Vol. 1, Arts de faire, 1980.) https://monoskop.org/images/2/2a/De_Certeau_Michel_The_Practice_of_Everyday_Life.pdf. Viitattu: 19.5.2021.

Csikszentmihalyi, Mihaly. 2006. Kehittyvä minuus. Visioita kolmannelle vuosituhannelle. Helsinki: Rasalas Kustannus.

Csikszentmihalyi, Mihaly. 2005. Flow – Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Helsinki: Rasalas Kustannus.

Deleuze, G. & Guattari, F. 1987. A Thousand Plateaus. Capitalism and Schizophrenia. Minneapolis: The University of Minnesota Press.

Dreyfus, H. & Dreyfus S. 1986. Mind over Machine. New York: Free Press.

Dyer, B. & Löytönen, T. 2011. ”Engaging Dialogue: Co-Creating Communities of Collaborative Inquiry.” Research in Dance Education, 12(3), 295‒321.

Elmgren, H. 2020. On the Problematic of Meritocracy. Väitöskirja. JYU Dissertations 185. Jyväskylä: University of Jyväskylä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8030-6. Viitattu: 17.5.2021.

Eräsaari, L. 1995. Kohtaamisia byrokraattisilla näyttämöillä. Helsinki: Gaudeamus.

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network Syntesis Report 67. Europe: World Heath Organization.

Hannula, M.; Suoranta, J. ja Vadén T. 2003. Otsikko uusiksi. Taiteellisen tutkimuksen suuntaviivat. Tampere: Niin & Näin/ Eurooppalaisen filosofian seura ry. https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/Hannula_Suoranta_Vaden_Otsikko_uusiksi-web_0.pdf. Viitattu: 17.5.2021.

Hargreaves, A. & O’Connor, M. 2018. Collaborative professionalism: when teaching together means learning for all. Thousand Oaks: Corwin.

Hargreaves, A. 1994. Changing teachers, changing times. Teacher’s work and culture in the postmodern age. London: Cassell.

Harré, R. 1983. Personal Being. Oxford: Blackwell.

HIAA. 2020. Helsinki International Artists’ Association. https://www.hiaa.info/. Viitattu: 26.10.2020.

Hirn, Sara. 2019. Kaiken tanssin talo: Osallistava ohjelmistosuunnittelu ja osallistavien teosten tuotanto Tanssin talossa. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296743. Viitattu: 26.10.2020.

Hirvi-Ijäs, M.; Sokka, S.; Rensujeff, K.; Kautio, T. ja Kurlin A. 2020. Taiteen ja kulttuurin barometri 2019. Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Cuporen verkkojulkaisuja 57. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö ja Taiteen edistämiskeskus. https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taiteen-ja-kulttuurin-barometri-2019-taiteilijoiden-tyo-ja-toimeentulo. Viitattu: 27.10.2020.

Houni, P., Turpeinen, I. ja Vuolasto, J. 2020. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus.

Jakonen, M. 2015. ”Talous ja työ prekaarissa yhteiskunnassa.” Teoksessa: Mikko Jakonen ja Tiina Silvasti (toim.) Talouden uudet muodot. Helsinki: Into, 92‒121.

Jokinen, E.; Venäläinen, J. ja Vähämäki, J. 2015. ”Johdatus prekaarien affektien tutkimukseen.” Teoksessa: E. Jokinen ja J.Venäläinen (toim.) Prekarisaatio ja affekti. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 118, 7‒30.

Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa? Tampere: Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8276-2. Viitattu: 29.12.2020.

Järvinen, O. ja Peltomäki, H-M. 2013. Palvelukäsikirja. Kuvaus tanssin ammattilaisille suunnatuista palveluista Tanssin talossa. Helsinki: Tanssin talo ry. https://artsmanagement.fi/wp-content/uploads/2017/10/Tanssintalo_Palvelukasikirja_2013.pdf. Viitattu 17.5.2021.

Kaiku, J-P. 2007. ”Tekijöitä, teoksia ja tulkintoja. Uuden tanssin keskus nykytaiteen näyttämönä.” Teoksessa: R. Ojala ja K. Takala (toim.) Zodiak. Uuden tanssin tähden. Helsinki: Like ja Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Kallio, G. ja Rinkinen, J. 2020. In the shadows of carbon. Blogikirjoitus. Sustainable Change Research Network, 7.1.2020. https://www.suchresearch.net/blog/2020/1/7/in-the-shadows-of-carbon. Viitattu: 10.12.2020.

Karhunen, P. 2008. Tanssiproduktioiden tuki ja tuotantoehdot. Valtion produktiotuen kehitys ja merkitys 1991‒2008. Tilastotietoa taiteesta 39. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Kauhanen, A.; Maliranta, M.; Rouvinen, P. ja Vihriälä, V. 2015. Työn murros – riittääkö dynamiikka? ETLA julkaisuja B, 269. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Kellokumpu, S. 2019. Choreography as a reading practice. Väitöskirja. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Acta Scenica 56. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-013-3. Viitattu: 17.5.2021.

Kiiskinen, J. 2010. ”Visuaalinen keho näkyvänä, näkevänä ja näkyväksi tekevänä.” Nettilehti Synnyt 4/2014. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. https://wiki.aalto.fi/display/Synnyt/4-2010?preview=/70792355/71010483/4_2010kiiskinen.pdf. Viitattu: 20.10.2020.

Kirkkopelto, E. 2011. ”Psykofyysisen kriisi.” Teoksessa: M. Silde (toim.) Nykynäyttelijän taide: horjutuksia ja siirtymiä. Helsinki: Maahenki, 183‒207.

Kirkkopelto, E. 2008. ”New start: Artistic Research in Finnish Theatre Academy.” Nordic Theatre Studies, 20: 16‒27.

Kirkkopelto, E. 2007. Taiteellisesta tutkimuksesta. Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan 2: 20‒29.

Klemola, T. 2004. Taidon filosofia – filosofin taito. Tampere: Tampereen Yliopistopaino.

Kontinen, T.; Houni, P.; Karsten, H. ja Toivanen, H. 2013. ”Liminaalitilan käsite työn muutosten jäsentäjänä.” Aikuiskasvatus 4/2013, s. 252‒264.

Koppinen, M. 2020. ”Sota-aikana Suomessa kehitettiin absurdi laki, jota vastaava oli voimassa vain natsi-Saksan alueella – jopa 15 000 suomalaista tuomittiin tanssimisesta.” Helsingin Sanomat 14.4.2020. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006473361.html. Viitattu: 27.10.2020.

Kortteinen, M. 1992. Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hämeenlinna: Hanki ja jää.

Kukkonen, A. 2007. ”Zodiak ja kritiikin suodatin. Aikalaistanssi päivälehtikritiikeissä.” Teoksessa: R. Ojala ja K. Takala (toim.) Zodiak. Uuden tanssin tähden. Helsinki: Like ja Zodiak – Uuden tanssin keskus, s. 42‒59.

Kuusela, H. 2019. Saavatko näkemykset ohjata tutkimusta? Blogikirjoitus. https://hannakuusela.wordpress.com/2019/05/27/saavatko-nakemykset-ohjata-tutkimusta/#comments. Viitattu: 1.12.2019.

Laitinen, M. 2004 Organisatorisen muutosprosessin kuvaaminen. Verkkujulkaisu: Metodix. https://metodix.fi/menetelmaartikkelit/lisamateriaalit-laitinen-matti-2004-organisatorisen-muutosprosessin-kuvaaminen/. Viitattu: 18.5.2021.

Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated Learning: Legitimate Peripheral Participation. Cambridge: Cambridge University Press.

Lehikoinen, K. ja Turpeinen, I. (tulossa) “Fear, Coping and Peer Support in Male Dance Students’ Reflections”. Teoksessa: Risner, Doug & Watson, Rebecca (toim.) Why Boys (Don’t) Dance: Intersectional Masculinities. London: Palgrave MacMillan.

Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. 2017. Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos-julkaisusarja 1/2017. Helsinki: ArtsEqual ja Taideyliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7218-16-7 Viitattu:18.5.2021.

Löytönen, T. 2016. ”Collaborative Inquiry in a Socially Shared Contextual Frame. Striving Towards Sensible Knowledge Creation on Dance Education.” Teachers College Record, 118(2), 1‒38.

Löytönen, T. 2010. Liikkuvaksi mosaiikiksi: Tanssinopettajien kollegiaalisuus ammatillisen opetuskulttuurin tunnistamisen ja uudistamisen välineenä. Liikkuva mosaiikki. Tutkimushanke 1.1.2008–31.12.2010. 2xDVD, 1xCD. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Teija Löytönen.

MacIntyre, A. 2004. Hyveiden jäljillä: moraaliteoreettinen tutkimus. Helsinki: Gaudeamus. (Alkut. After Virtue: a study in moral theory, 1981.)

MacIntyre, A. 1988. Whose Justice? Which Rationality? London: Duckworth.

Mannermaa, M. 2008. Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Juva: WS Bookwell Oy.

Mannevuo, M. 2015. Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita. Väitöskirja. Turku: Annales Universitatis Turkuensis C 406. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6134-4. Viitattu 18.5.2021.

Martela, F. ja Jarenko, K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf. Viitattu: 18.5.2021.

Mattila, M. 2019. Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa: Ongelmista ratkaisuihin. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.

Meriläinen, R. 2018. Taiteen arvo on tässä. Kulta ry: Puhe 10.11.2018. https://kulttuurijataide.fi/taiteen-arvo-on-tassa/. Viitattu: 18.5.2021.

Mertanen, K. 2019. ”Affektien tunnistaminen. Tutkijan pikaopas.” Teoksessa: K. Räsänen (toim.) Tutkija toimii toisin – esseitä akateemisesta työstä ja sen vaihtoehdoista. Helsinki: Aalto-yliopiston julkaisusarja, 70‒80. https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/41495/isbn9789526088792.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu: 9.3.2021.

Monni, K. 2007. ”Zodiakin kolme aaltoa. 20 vuotta kollegiaalisen taideyhteisön haasteita”. Teoksessa: R. Ojala ja K. Takala (toim.) Zodiak. Uuden tanssin tähden. Helsinki: Like ja Zodiak – Uuden tanssin keskus, s. 60‒83.

Myllyntaus, O. 2019. Kaksi myyttiä taiteen arvosta kaupungissa. Cupore: Blogikirjoitus 29.4.2019. https://www.cupore.fi/fi/tietoa/blogi/kaksi-myyttia-taiteen-arvosta-kaupungissa?fbclid=IwAR0WD14RhkHgJ4ZXnAAo2zIa-vhGsEl6b89DpZFIukJM7eVO27WwdXQICxQ. Viitattu: 18.5.2021.

Mäkelä, Johanna. 2020. Miten kulkea kohti uusia kotimaan näyttämöitä? Blogikirjoitus. Sirkuksen tiedotuskeskus. https://sirkusinfo.fi/2020/10/miten-kulkea-kohti-uusia-kotimaan-nayttamoita/. Viitattu: 6.11.2020.

Nelson, R. 2013. Practices as Research in the Arts. Principles, Protocols, Pedagogies, Resistances. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Nicolini, D. 2011. Practice Theory, Work, and Organization. Oxford: Oxford University Press.

Noë, A. 2019. Omituisia työkaluja. Taide ja ihmisluonto. Tampere: Niin & Näin. (Alkut. Strange Tools. Art and Human Nature, 2015.)

Nussbaum, M. 2010. Not for profit: why democracy needs the humanities. Princeton, N.J: Princeton University Press.

Oinaala, A. & Ruokolainen, V. 2013. Vapaan kentän jäljillä. Tutkimus teatterin, tanssin, sirkuksen sekä performanssi- ja esitystaiteen vapaasta kentästä. Cuporen verkkojulkaisuja 20. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/vapaankentanjaljilla.pdf. Viitattu: 27.10.2020.

Ojala, R. & Takala, K. (toim.). 2007. Zodiak. Uuden tanssin tähden. Helsinki: Like ja Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Pinder, C. C. 2008. Work motivation in organizational behavior. Toinen painos. New York, NY: Psychology Press.

Precarias a la deriva. 2009. Hoivaajien kapina. Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen. Helsinki: Like. (Alkut. A la deriva por los circuitos de la precariedad femenina, 2004.)

Pulkkinen, K. 2020. Managing Contradiction. Researchers’ practices in balancing performance, research integrity and societal interaction. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta electronica universitatis Lapponiensis 298. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-240-5. Viitattu: 17.5.2021.

Pyöriä, P. ja Ojala, S. 2016. ”Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta?” Sosiologia 53(1), 45‒63.

Raisio, H.; Jalonen, H. ja Uusikylä, P. 2018. Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma? Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitran selvityksiä 139. Helsinki: Sitra. https://media.sitra.fi/2018/11/26102309/kesy-sotkuinen-vai-pirullinen-ongelma.pdf. Viitattu: 18.5.2021.

Reason, P. & Bradbury, H. 2006. Handbook of action research. London: Sage. https://ikhsanaira.files.wordpress.com/2016/09/action-research-participative-inquiry-and-practice-reasonbradburry.pdf . Viitattu: 11.11.2020.

Rensujeff, Kaija. 2015. Taiteilijan asema 2010: Taiteilijakunnan rakenne, työ ja tulonmuodostus. Toinen, korjattu painos. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/documents/10921/1094274/Taiteilijan_asema_2010_2.korjattupainos.pdf/f59aa7d3-f396-4340-81ac-2bac9d4ae841. Viitattu: 18.5.2021.

Rustanius, J. 2016. Taiteen arvosta. Blogikirjoitus. Kuvasto ry. https://kuvasto.fi/2016/02/taiteen-arvosta/. Viitattu: 18.5.2021.

Räsänen, K. (toim.). 2019. Tutkija toimii toisin – esseitä akateemisesta työstä ja sen vaihtoehdoista. Helsinki: Aalto-yliopiston julkaisusarja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8879-2. Viitattu: 18.5.2021.

Räsänen, K. 2017. Young researchers’ moral orientations in a striving university: Playing the game or doing good things? Conference paper: ”Universities as Political Institutions”. CHER 2017, Jyväskylä.

Räsänen, K. (toim.). 2016. Tutkija elää. Essays on academic practice in Finnish and English. Helsinki: Aalto-yliopiston julkaisusarja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6883-1. Viitattu: 18.5.2021.

Räsänen, K. 2015. Fire and water combined: Understanding the relevance of working life studies through a concept of practical activity. Nordic Journal of Working Life Studies 5(3a), 47‒62.

Räsänen, K. ja Kauppinen, I. 2020. ”Moody Habitus: Bourdieu with existential feelings.” Journal for the Theory of Social Behavior, 50(3), 282–300.

Räsänen, K. ja Trux, M-L. 2012. Työkirja. Ammattilaisen paluu. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Sadowski, J. 2020. ”The Internet of Landlords: Digital Platforms and New Mechanisms of Rentier Capitalism.” Antipode 52(1), 562‒580.

Sava, I. 2007. Katsomme – näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Silvanto, S. 2015. Kartoitus Tanssin talon toiminnan vaikutuksista ja tilannekatsaus tanssin kentälle. Helsinki: Tanssin talo ry. http://tanssintalo.fi/pdf/Tanssin_talo_heijastusvaikutuskartoitus.pdf. Viitattu 24.10.2016. https://docplayer.fi/4548697-Kartoitus-tanssin-talon-toiminnan-vaikutuksista-ja-tilannekatsaus-tanssin-kentalle.html

Standing, G. 2011. Work after globalization. Building Occupational Citizenship. Cheltenham: Edward Elgar.

Steele, L.; McIntosh, T. & Higgs, C. 2017. ”Intrinsic motivation and creativity: Opening up a black box.” Teoksessa: M. D. Mumford & S. Hemlin (toim.) Handbook of Research on Leadership and Creativity. Cheltenham Glos, UK: Edward Elgar Publishing.

Slush. 2020. Learn about Slush. Kotisivu. https://www.slush.org/about-slush/. Viitattu 19.5.2021.

Suomen teatterit. 2017. Tanssi liikuttaa! -hanke. Hanke-esittely. https://www.suomenteatterit.fi/jarjesto/hankkeet-ja-projektit/. Viitattu: 6.11.2020.

Suoranta, J. ja Ryynänen, S. 2014. Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into.

Suzman, J. 2020. Work. A History of How We Spend Our Time. London: Bloomsbury.

Talaskivi, K. 2019. ”Äidinkieli ja kuuluminen Suomen muunkielisten kirjailijoiden kielivalinnoissa.” Kulttuurintutkimus 36(2), 3‒13. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/94447. Viitattu 19.5.2021.

Taideyliopisto. 2020. Hakijatilasto. https://www.uniarts.fi/dokumentit/hakijatilastot/. Viitattu: 26.10.2020.

Tanssin talo. 2020. Tanssin talon advisory board on nimetty. https://www.tanssintalo.fi/ajankohtaista/tanssin-talon-advisory-board-on-nimetty/. Viitattu: 11.11.2020.

Tanssin talo. 2017. Tietoa tanssista. https://www.tanssintalo.fi/ajankohtaista/tietoa-tanssista. Viitattu: 28.10.2020.

Tanssin tiedotuskeskus. 2020. Kohti uusia näyttämöitä 2020–2021. Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus. https://www.danceinfo.fi/hankkeet/kohti-uusia-nayttamoita-2020-2021/. Viitattu: 6.11.2020.

Trux, M-L. 2020. ”Tanssin tieto työmarkkinoista.” Liitos-lehti 2/2020.

Trux, M-L ja Turpeinen, I. 2020. ”Tanssin hyvän jäljillä.” Dialogiartikkeli. Tanssin verkkolehti Liikekieli.com 17.10.2020. http://www.liikekieli.com/tanssin-hyvan-jaljilla/. Viitattu: 10.12.2020.

Trux, M-L ja Turpeinen, I. 2018. ”Toimintatutkimus – Mistä on tanssin hyvä tehty?” Liitos-lehti 4/2018.

Tuovinen, P. 2018. ”Päivitetään taidepuhe – opetellaan kieliä.” Kulttuuriblogi. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/paivitetaan-taidepuhe-opetellaan-kielia/. Viitattu: 1.12.2019.

Turpeinen, I. 2020. ”Tyypillistyneen liminaalisuuden pirullisuus.” Liitos-lehti 3/2020.

Turpeinen, I. 2015. Raakalautaa ja rakkautta. Kolme sommitelmaa oman elämän tanssista. Väitöskirja. Acta Scenica 41. Helsinki: Taideyliopiston teatterikorkeakoulu. https://hdl.handle.net/10138/154201. Viitattu: 17.5.2021.

Uusikylä, K. 2012. Luovuus kuuluu kaikille. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Valtion tanssitaidetoimikunta. 2009. Tanssissa on tulevaisuus. Tanssin visio ja strategia 2010–2020. Toim. Johanna Laakkonen. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.

Varto, J. 2017. Taiteellinen tutkimus. Mitä se on? Kuka sitä tekee? Miksi? Aalto-yliopiston julkaisusarja. Helsinki: Aalto ARTS Books.

Varto, J. 2012. ”Olla ihminen – kuvasta todellisuuteen.” Research in Arts and Education, 1/2012, 68‒88. https://wiki.aalto.fi/download/attachments/172982730/varto.pdf?version=1&modificationDate=1349955411000&api=v2. Viitattu: 19.5.2021.

Varto, J. 2008. Tanssi maailman kanssa – Yksittäisen ontologiaa. Tampere: niin & näin.

Varto, J. 2008a. ”Kohti taiteellista ajattelemista. Tanssinopetus taidekasvatuksena.” Research in Arts and Education, 2/2008, 68‒86. (Aiemmin: Synnyt/Origins: Finnish Studies in Art Education.) https://wiki.aalto.fi/download/attachments/172982754/varto.pdf?version=1&modificationDate=1348591082000&api=v2. Viitattu: 19.5.2021.

Varto, J. 2008b. ”Taiteellisesta ajattelemisesta.” Research in Arts and Education, 3/2008, 46‒68.(Aiemmin: Synnyt/Origins: Finnish Studies in Art Education.) https://wiki.aalto.fi/download/attachments/172982753/varto.pdf?version=1&modificationDate=1348590886000&api=v2. Viitattu: 19.5.2021.

Varto, J. 2005. Mitä Simone Weil on minulle opettanut? Helsinki: Kirjastudio.

Varto, J. 1995. Nuoruuden viisaus ja muita kirjeitä peruskysymyksestä. Tampere: Tampereen yliopisto.

Weil, S. 2007. Juurtuminen. Alkusoitto ihmisvelvollisuuksien julistukselle. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura. (Alkut. L’Enracinement, 1949.)

Värri, V-M. 2004. Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään. Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere: Tampere University Press.

Ylijoki, O-H. 2019. ”Yhtenä torstaina.” Teoksessa: K. Räsänen (toim.) Tutkija toimii toisin – esseitä akateemisesta työstä ja sen vaihtoehdoista. Helsinki: Aalto-yliopiston julkaisusarja, 29‒38. https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/41495/isbn9789526088792.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu: 9.3.2021.

Ylijoki, O-H. 2001. ”Rom Harré, toimijuus, kieli ja moraali.” Teoksessa: V. Hänninen, J. Partanen ja O-H Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Tampere: Vastapaino, 225‒252.

Ylijoki, O-H. 1998. Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino.